Torstaina 28.2. Hotelli Kittilän kokoustiloihin kerääntyi laaja kirjo puualan
ammattilaisia ja aiheesta kiinnostuneita paikallisia. Tapahtuman ideana on
saada kulloisellakin paikkakunnalla paikalle eri tavoin puun käytöstä hyötyviä
tahoja. Klapi-illan järjestävinä tahoina Kittilässä toimivat J. Nuosmaa Oy:n
kanssa Metsäkeskus, Kittilän Metsänhoitoyhdistys ja Pohjolan Osuuspankki.
|
Kittilän klapi-illan järjestäjiä koolla. Metsäkeskuksen Veikko Vanhatalo, J. Nuosmaa Oy:n myyntipäällikkö Sakari Kitunen, Kittilän Metsänhoitoyhdistyksen Pasi Seppälä ja J. Nuosmaa Oy:n toimitusjohtaja Juho Nuosmaa. KUVA: Timo Koivisto, Levi.Nyt! |
Yleisöä saapui illan aikana paikalle lähemmäs kaksikymmentä henkeä. Keskustelua
syntyi erityisesti puulämmitysmuodon ajankohtaisuudesta. Osa näki
puulämmityksen vanhanaikaisena, kiireiseen perheeseen kuulumattomana
lämmitysmuotona. Toiset kokivat sen olevan edelleen hyvä vaihtoehto, etenkin
modernien kattiloiden vähentyneen huoltotarpeen ansiosta. Erään toteamuksen
mukaan monikin ihminen käy kaksi kertaa viikossa kuntosalilla, koska se on
tullut tavaksi. Samalla tavalla puulämmitystä voisi pitää elämäntapana käymällä
lisäämässä uuniin puita kerran tai kaksi päivässä.
Uusin teknologia kiinnosti, sillä usein lämmitysinvestoinnit tehdään pitkälle
aikavälille, ja uusimistarpeen koittaessa ollaan menty hurjasti eteenpäin
kehityksessä. Tunnelma oli rentoutunutta ja esitteet vaihtoivat hyvin
omistajaa. Kysymyksiä uskallettiin esittää sekä yhteisesti että
henkilökohtaisesti ohjelmien tauoilla ja tilaisuuden jälkeen.
J. Nuosmaa Oy:n toimitusjohtaja Juho
Nuosmaa esitteli tilaisuudessa yrityksemme maahantuomia
lämmitysjärjestelmiä. Omakotitalokohtaiset klapikattilat sekä myös suurempiin
lämpökeskuksiin soveltuvat hakekattilajärjestelmät keräsivät kiinnostusta
eniten. Kittilän alueella on viime aikoina hyödynnetty hyvin maalämpöä. Toiseksi,
alueen ikääntyvä väestö ei ehkä ole halukas uusimaan lämmitysjärjestelmiään.
Klapilämmitys mahdollistaa kuitenkin tarvittaessa saneerausvaiheenkin
lämmitysremontin yhtenä parhaista vaihtoehdoista. Nuosmaan mukaan yksi
lämmitysjärjestelmä ei välttämättä ole yksin paras. Useamman yhdistäminen
turvaa hintojen heilahtelulta ja elämän eri tilanteilta.
”Yksi
lämmitysjärjestelmä ei välttämättä ole yksin paras. Useamman yhdistäminen
turvaa hintojen heilahtelulta ja elämän eri tilanteilta.”Juho Nuosmaa
Pohjolan Osuuspankin Eeva-Liisa
Hangasvaara esitteli pankin tarjoamia rahoitusvaihtoehtoja.
Lämmitysjärjestelmän peruskorjaukseen hän suositteli normaalia asunto- tai
peruskorjauslainaa. Lainatarpeen mennessä päälle 15 000 euron hän
käyttäisiä tavallista velkakirjalainaa. Pienemmissä summissa korkoluvut
tuntuvat korkeilta, mutta ne eivät tee suuria euromääriä. Hangasvaara totesi
myös, ettei muista korkojen olleen hänen työuransa aikana näin matalalla.
|
Puulämmitys kiinnosti paikallisia mukavasti. Veikko Vanhatalo (vas.) puheenvuorossa. |
Metsäkeskuksen edustaja
Veikko Vanhatalo
kertoi metsäenergian edistämishankkeesta. Hanketta hoidetaan
ELY-keskusvetoisesti usealta rahoitustasolta. Metsänomistajia ajatellen
hankkeeseen kuuluu muun muassa tilakohtaisia käyntejä, joilla pyritään
kartoittamaan energiapuun käyttömahdollisuuksia. Myös lämmitysasioita voidaan
katsoa käyntien yhteydessä, jos sellaiseen on tarvetta. Hankkeen turvin järjestetään
myös metsätyönäytöksiä, joista Kittilään tällainen on luvassa mahdollisesti
kevään aikana.
Vanhatalo kannusti ihmisiä olemaan yhteydessä Metsäkeskukseen, jos sopivia
metsäkohteita energiapuun korjuuseen löytyy. Tällaisia ovat hoitamattomat nuoren
metsän kohteet, joissa ei ole vielä kunnolla ainespuuta (raakapuuta, joka on
jalostuskelpoista), mutta se on hoidettava kuitenkin. Korjuu edellyttää usein
Kemera-tukea. Tukea myönnetään vain, kun puu myydään energiapuuksi eikä omaan
käyttöön.
Puuenergian hinta on Vanhatalon mielestä kilpailukykyinen. Tätä on lisännyt kattiloiden hyötysuhteiden kehittyminen.
”Kattiloiden hyötysuhteiden parantuminen on lisännyt puuenergian hintakilpailukykyä.” Veikko Vanhatalo
|
Kahvitauoilla santsattiin lisää kahvia ja esitteitä. |
Metsänhoitoyhdistys (MHY) edustaja Pasi
Seppälä kertoi Metsänhoitoyhdistyksen epävarmasta tulevaisuudesta
pakollisen metsänhoitomaksun poistumisen yhteydessä. Metsänhoitomaksu on
mahdollistanut nykyisen tasoisen toiminnan. Jollakin tasolla toimintaa tullaan
varmasti Kittilässä harjoittamaan, mutta millä lailla, siitä ei voida sanoa
tässä vaiheessa vielä mitään.
Seppälän mukaan Kittilän seudulla hyvin hoidettu taimikko on kolmessakymmenessä
vuodessa hyvässä vaiheessa energiapuuksi. Toki aluekohtaisesti esiintyy omia
vaihtelevia olosuhteita.
”Kittilän seudulla hyvin hoidettu taimikko on kolmessakymmenessä vuodessa
hyvässä vaiheessa energiapuuksi.” Pasi Seppälä
Seppälä harmitteli, että Kittilässä on taisteltu energiapuun kanssa jo monta
kymmentä vuotta. Sen toimitus on ollut vaikeaa, sitä ei ole saatu tai muita
ongelmia on ilmennyt samassa yhteydessä. Yksi syy on ollut raha. Energiapuu ei
vain lähde liikkeelle. Myöskään alueen korjuukalustoa ei olla kehitetty
tarpeeksi. Kittilän metsistä yli 60 % on nuoria kasvatusmetsiä, joten
potentiaalia tehokkaaseen käyttöön olisi.
Seppälä nosti vertailuun puuenergian ja tuulivoimalateollisuuden. Tuulivoimaloista
saadaan sähköä, mutta ei lämpöä. Valtio panostaa tällä hetkellä juuri
tuulivoimaan, jolla tuotetaan n. 1 % Suomen energiasta. Seppälä huomautti
osuvasti, että tällä prosenttiluvulla ei sinänsä ole suurta merkitystä. Muita
sen tuomia etuja hän painotti arvokkaiksi:
tukemalla alaa se saadaan kuitenkin työllistämään, jolloin lisää
yrityksiä perustetaan ja niitä autetaan. Tässä tapauksessa valtion tuki tuo
energian määrän sijasta työtä maakuntiin.
”Tuulivoimaloista saadaan sähköä, mutta ei lämpöä.” Pasi Seppälä
Koska Suomen metsissä on Seppälän mukaan valtavasti hyödynnettävää energiaa
puun muodossa, olisi toivottavaa miettiä, mitä vastaavanlainen voimakas
kannustus puun energiakäyttöön saisi aikaan. Yrittäjien mukana syntyy lisää palveluja ja pyörät lähtevät pyörimään.
Mahdollisuudet energiapuun suhteen ovat mahtavat. Ainoana ongelmana on vain
raha.
Tällaista siis Kittilän suunnalla. Seuraava suurempi tempaus on luvassa ensi viikolla. Olemme mukana Iissä, jossa luvassa on useamman tahon järjestämä metsätyönäytös. Tunnelmia tarjolla myöhemmin sieltä.
Oikein hyvää pakkasviikon jatkoa! Muistakaa lämmittää.
Sami